Suunnitelmia ja tavoitteita

Tänään taas varasin ryhmäliikuntatuntini ja merkitsin seuraavan kuukauden harrastukset kalenteriin. Tunsin oloni hyvin liikunnalliseksi, vaikken ollut liikahtanut metriäkään! Pienikin tavoite tuntui motivoivalta.

Olen omassa elämässäni oppinut, että ilman suunnitelmia mitään ei tapahdu. Ja myös sen, että suunnitelmia voi aina rukata, jos elämä heittää mutkia matkaan. Joskus väsyttää liikaa tai muuten vaan ilmaantuu jokin haaste, motivaation muutos tai vaikkapa viheliäinen flunssapöpö. Suunnitelmaan ei voi eikä kannata jämähtää – joskus härkäpäinen puskeminen kohti vääräksi muuttunutta tavoitetta on jopa pöhköä.

Suunnitelma auttaa kuitenkin nimensä mukaisesti suuntaamaan toimintaa. Suunniteltu asia ei pääse unohtumaan ja suunnitelmassa toteutumiselle on hahmoteltu jokin (vaikka hatarakin) rytmi ja kenties isompi lopputavoite. Työssään opettaja laatii kurssisuunnitelmia ja opiskelija puolestaan opintosuunnitelmiaan: kumpikin käy läpi pohdintoja mitä missäkin ajassa ehtii, jaksaa ja on järkevää tehdä.

Ihmiset hallinnoivat aikaansa ja energiaansa omalla tavallaan: joku nauttii minuuttiaikataulusta ja toiselle riittää summittainen puolivuosisuunnitelman tapainen. Toiset ovat mestareita tarttumaan hetkeen ja hyödyntämään kaikki sopivat värssyn välit tavoitteeseensa pääsemiseen. Tavallisinta kuitenkin lienee, että tavoiteltavalle asialle on varattava aikaa. Onneksi nykyään myös levon ja suunnitelmista vapaan ajan merkitys ymmärretään yhä paremmin.

Seuraavan kerran kavereitani tavatessani taidankin kysyä miten he ovat ratkaisseet tasapainoilun suunnittelemisen ja riittävän tyhjän kalenterin välillä! Alkuperältään epävarma (John Lennon tai Allan Saunders) sanonta kun viisaasti toteaa: ”Life is What Happens To You While You’re Busy Making Other Plans.”

Syyslukukauden rytmit: unta, aikatauluja ja argaariajan jäänteitä

Ensimmäiset kouluviikot ovat usein täynnä iloista sosiaalisuutta: solmitaan uusia tuttavuuksia, kerrotaan kesämuistoja tai jatketaan kavereiden kanssa työteliästä arkea siitä mihin kesälomapuuhista jäätiin. Koulutyötä suunnitellaan, kalentereita ja syysmenoja sovitellaan yhteen. Moni koulutyöhön palaava opiskelija ja opettaja sovittelee myös vuorokausirytmiään uuteen uskoon: kesälomalla on nautittu yöttömästä yöstä, festareista, harrastuksista ja muusta mukavasta kelloon katsomatta.

Mitä sanoo oma sisäinen kellosi tässä vaiheessa syksyä? Ovatko aamuheräämiset jo helppoja ja koulutielle lähtö sujuu vihellellen vaikka aamukuudelta? Onko syksyn ensimmäinen lukujärjestyksesi armelias myöhäisine aamuheräämisineen vai hetikö kahdeksalta pitää olla skarppina ensimmäisellä oppitunnilla?

Eräs ystäväni, joka tunnetusti on enemmän ilta- kuin aamuihmisiä, puuskahti juuri aamupainotteisen yhteiskuntajärjestyksemme tuskallisuutta. Kuulemma kaikki aamukahdeksalta alkava on kammottavaa jäännettä maatalousyhteiskunnan ajoilta, jolloin kukko kiekui auringon noustessa ja lehmät oli lypsettävä heti silmien auettua. Sitten hän melkein samaan hengenvetoon kiitteli sitä, että onneksi verkossa hoidettavat asiat harvoin ovat sidoksissa kellonaikaan: verkossa voi opiskella, hoitaa pankkiasioita, tehdä ostoksia, viihtyä ja sosialiseerata 24/7.

Vuorokaudessa on kaikille samat 24h, mutta kokemus ajasta voi olla hyvin erilainen. Aktiivisimmat tunnit ovat toisilla aamulla, toisilla illalla ja joillakin jopa yöaikaan. Omia taipumuksia voi aina hiukan tuunata, mutta niitä kannattaa myös kunnioittaa ja niistä nauttia: haastavimmat uudet asiat sijoittaa parhaisiin hetkiin ja pyhittää ei-niin-tarmokkaat tunnit akkujen lataamiselle.

Tsemppiä syysrytmittämiseen itse kullekin!

Koulut alkavat – iloista syksyä kaikille!

Eteläisessä Suomessa suurimmalla osalla koululaisista ja opettajista alkaa tänään syyslukukausi. Pohjoisemmassa saatetaan kesälomailla vielä jopa kokonainen viikko! Kauppojen mainoslehtiset ovat puolestaan jo viikkokausia toitottaneet ”ihanan arjen” alkamista. Monen kalenteriin ovatkin jo ilmestyneet harrastusten ensimmäiset tapaamiskerrat, kokoukset ja muut aikataulut.

Syksyinen oletusarvo tuntuu olevan, että metsittyneinkin mökkiläinen käy ostamassa uusia työn tai koulun (tai sekä-että!) aloitusvaatteita loman jälkeen, aloittaa harrastuksen (tai palaa vanhan tutun pariin), pudottaa kesäkiloja ja nauttii samettisista elokuun illoista. Toki näinkin: neljään vuodenaikaan sekä syys- ja kevätlukukauteen liittyvä syklisyys saa hyvällä tapaa uudelleenarvioimaan ajankäyttöään ja sitä, miten omanlaisensa arkielämän saa rullaamaan mahdollisimman mukavasti.

Allekirjoittaneelle verkkolukiokoordinaattorille koulutyöhön orientoitumisen paras väline on uusi kalenteri. Moni koululainen ja opettaja hankkiikin uuden kalenterin nimenomaan syksyllä ja vuosi jäsentyy ennemminkin lukuvuotena kuin kalenterivuotena. Ja niin kovasti kuin pidänkin kaikesta uudesta elämää helpottavasta teknologiasta, on minun valintani yhä edelleen perinteinen paperikalenteri -ja vielä sitä samaa mallia kuin viimeiset viisi vuotta! Puhelimen kalenteritoiminnolla voi paperiversiota täydentää mukavasti, mutta kokonaan sähköiseen kalenteriin en useiden yrityksienkään jälkeen ole siirtynyt. Tärkeintä on, että aikataulu pysyy hallinnassa ja löytää itsensä oikeasta paikasta oikeaan aikaan.

Uusi kalenteri, harrastus, koulu, vaatekerta tai ei: ainakin edessä on uusi syksy! Tavataan taas vanhoja tuttuja tai avataan ovet kokonaan uuteen opinahjoon – toivottavasti tunne on hyvällä tapaa jännittynyt ja kesäloman jälkeen virkistynyt! Iloista syksyn alkua kaikille!

Sosiaalisen median sovellukset ja koulumaailma – häntä heiluttaa koiraa vai toisinpäin?

Tänään Helsingin Sanomissa Satu Pajuriutta kertoi joukosta vantaalaisia koulukuraattoreita, jotka ovat testanneet sosiaalisen median käyttöä työssään vuoden 2014 keväästä lähtien hyvin tuloksin (HS 11.4.2017 / ”Kuraattorit päivystävät nyt Instagramissa ja Whatappissa Vantaalla”).

”Osa kuraattoreista halusi muutama vuosi sitten oppia ymmärtämään nuorten käyttämiä sosiaalisen median sovelluksia ja alkaa käyttää somekanavia työssään. Niinpä syntyi idea sosiaalisessa mediassa toimivista koulukuraattoreista, joille voi esimerkiksi lähettää ääniviestin ja jotka ilmoittavat Instagramissa, milloin he ovat tavattavissa”, kirjoittaa Pajuriutta ja jatkaa, että moni kokeilun aikana ideoiduista käytännöistä osoittautui niin toimiviksi, että kaikilla noin 40:llä Vantaan kuraattorilla on nyt käytössään älypuhelimet ja tablettitietokoneet.

Laitteet – millaista kommunikaatiota ne mahdollistavat?

Continue reading

Iloista joulua toivottaa Verkkolukion väki!

Koulutyö päättyy melkein kaikilla tänään, ja odotettu joululoma alkaa. Verkkolukiotyöryhmä toivottaa levollista joulunaikaa, omannäköistä joululomaa ja parhainta menestystä tulevaan vuoteen 2017! Kiitämme lämpimästi kaikkia keiden kanssa olemme saaneet tehdä yhteistyötä kuluneen vuoden aikana.

img_4961

Syksyn sähköistä satoa

Puiden väriloisto kertoo, että syksy on todellakin tullut. Välillä kesälomasta tuntuu olevan vain pieni tovi, mutta oikeasti koulutyö on jo pitkään ollut täydessä vauhdissa: allekirjoittaneen koulussa opiskellaan jo toista viikkoa kakkosjaksoa. Huh, miten aika rientää!

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset saapuivat syksyn myötä: oli jännitystä ja epävarmuutta, mutta myös riemua uusista mahdollisuuksista. Sähköiset kirjoitukset, E-portfoliot ja koulujen digiloikka kokonaisuudessaan on puhuttanut paljon myös suurta yleisöä. Mielipidepalstoilla on avauduttu aiheesta puolesta ja vastaan hyvin perustelluin argumentein.

Kuvataiteen opettajana minusta erityisen kiinnostavaa ja haastavaa on ylioppilaskirjoitusten visualisoituminen. Mukana on vihdoin aineistoina liikkuvaa kuvaa ja ääntä, monenlaista kuvallista materiaalia pelkkien nelivärikopiokuvien sijaan. Opiskelijoiden tulee myös pystyä tuottamaan informaatiota eri muodoissa, kuten vaikkapa juuri kuvina. Villisti visioiden pohdin, että näemmeköhän joskus yo-kokeissa myös opiskelijoiden tuottamaa liikettä, ääntä..? Taito- ja taideaineiden lukiodiplomithan ovat tässä suhteessa olleet edelläkävijöitä, sillä kaikki tiedon tuottamisen ja esittämisen tavat ovat niissä olleet käytössä alusta alkaen.

Jokainen opettaja on varmasti ollut ainakin jonkin verran työllistetty ylioppilaskoevalvonnoissa. Itse pääsin valvomaan maantiedon koetta, jossa muistikuvieni mukaan oli tehtävä ilmakehän eri kerroksista, jotka piti piirtää ja nimetä. Tämänkaltaiset avaukset innostavat ja aionkin kiireesti istahtaa reaaliaineiden kollegoideni kanssa alas pohtimaan millaista visuaalista tiedon tuottamista ja jakamista heidän tiedonalaansa kuuluu. Tiedon visualisoituminen ja kyky esittää sekä lukea asioita eri tavoin (kuva, ääni, liike, teksti…) on ajassamme aina vain tärkeämpää. Kun kuvataiteen tunneilla opiskelemme kuvan lukemista ja tuottamista, aukeaa samalla matalan kynnyksen mahdollisuuksia ainerajat ylittävään yhteistyöhön. Ja onhan jossakin oppiaineessa otettava haltuun myös ne moninaiset ohjelmat, joita yo-kokeessa käytetään. Perin surkeaa olisi olla kokelas, joka ne ilmakehän kerrokset tiedollisesti osaa, muttei pysty tuottamaan vaadittua kuvaa aiheesta teknisten taitojen puuttuessa!

Aurinkoista syksyä meille kaikille verkostuneiden lukioiden loikkaajille!

img_3891

Liikuntasali on monien ylioppilaskirjoitusten näyttämö. Tässä salissa on eräänä syksyisenä aamuna kuvattu ”hyvä renki, huono isäntä” -tyyppinen hahmo, jonka loi Viljami Välimäki, 10C (Helsingin Rudolf Steiner -koulu)

Verkkolukio.fi NET Forumissa 16.9.2016

Valtiontalouden tilanne on kurjistanut lukioiden tilannetta: lukiot ovat joutuneet karsimaan tarjontaansa ja luopumaan niiden valinnaisten kurssien ja jopa oppiaineitten tarjonnasta, joissa ryhmäkoko jää pieneksi. Pienemmät lukiot eivät voi tarjota laajaa kurssitarjotinta. Yhteisesti tarjottavat kurssit, yhteisellä verkkokurssitarjottimella monipuolistavat lukioiden tarjontaa ja tuovat opiskelijalle lisää valinnaisuutta. Kurssien suorittaminen ajasta ja paikasta riippumatta mahdollistuu verkko-opinnoissa.

– —

NET Forumissa pureudun onnistumisen elementteihin ja ongelmakohtiinkin liittyen verkko-opetukseen. Kokoan myös erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa kursseja ja yhteistyötä.
Viimeisin kokemukseni verkkokurssiyhteistyöstä tulee Yksityiskoulujen liiton kurssitarjottimen kehitystyöstä ohjausryhmän yhtenä jäsenenä. Yksityiskoulujen liiton lukioiden opettajien into on yllättänyt minut: yhteistyössä tarjottavia kursseja on yli sata lukioiden yhteisellä kurssitarjottimella toiminnan ollessa aivan alussa. Löydät Yksityiskoulujen liiton yhteistyölukioiden tarjolla olevat kurssit verkkokurssitarjottimesta: http://verkkolukio.fi/kurssitarjotin/

Petri Vuorinen, Englantilaisen koulun rehtori, Verkkolukio.fi ohjausryhmän jäsen

Maanantai – edessä…?

Maanantai on monelle työ- ja kouluviikon ensimäinen päivä: edessä viisi päivää työtä/opiskelua, takana viikonloppu.

Yhä useammin viikkorytmi on kuitenkin jotakin ihan muuta kuin ma-pe/8-16. Viikonloppuna saatetaan opiskella tehokkaasti ja maanantai onkin viikon tärkein vapaapäivä. Työ- ja opiskeluajat eivät enää ole sidottuja niin kutsuttuihin virastoaikoihin, vaan yhteiskunnan eri sektorit toimivat enenevässä määrin 24/7.

Lähiopetustakin järjestetään nykyään paitsi päivä-, niin myös ilta-aikaan. Näin on varsinkin aikuisopintojen puolella. Työelämässä viikonloppuja puolestaan käytetään monenlaiseen työntekijöiden kurssittamiseen. Työn ja vapaa-ajan raja on kaikenkaikkiaan liukuva, mikä voi olla sekä rajaamista vaativa haaste että vapautta antava voimavara.

Yksityiskoulujen verkkolukiossa on tarjolla lähi-, etä- ja monimuoto-opetusta.
Milloin ja missä sinä opiskelisit mieluiten?
Verkkokurssia omaan tahtiin suorittaen kotisohvalta käsin, lähiopetuksessa kannustavien kurssikaverien kanssa vai jollain ihan uudenlaisia opetusmuotoja hyödyntävällä kurssilla? Lähdetkö mieluusti uusiin paikkoihin ja ympäristöihin, joissa tilat tekemiselle ovat pedagogisesti hyvin suunnitellut vai tarvitsetko nopeasti täydentävän suorituksen tavalla millä hyvänsä?

Toivottavasti tänä keväänä syntyvä kurssitarjotin onnistuu vastaamaan moninaisiin tarpeisiin ja lisäksi inspiroimaan ehkä johonkin ihan uuteen?

CL1A6057

Perinteiset opiskelumateriaalit toimivat yhä hyvin kaiken uudemman rinnalla. Kynä, kumi, muistiinpanovihko ja kirja eivät petä – elleivät satu unohtumaan kotiin… ;)!

Verkkolukiokoordinaattori esittäytyy

Tänään on 29 päivää Verkkolukio-sivuston juhlalliseen julkistamiseen ja verkkolukiokoordinaattorilla on kädet täynnä …kameraa!

Uunituoreen sivuston luominen vaatii palaveeraamista, asioiden ja ihmisten linkittämistä sekä tekstien ja kuvien tuottamista. Mutta koskaan ei ole niin kiire etteikö ehtisi pysähtyä ja tarkastella maailmaa -vaikkapa kameran ja peilin kautta. Oman työskentelyn tarkastelu kuuluu myös päätyöhöni Helsingin Rudolf Steiner -koulun yläasteen ja lukion kuvataideopettajana.

Jos opettajanarkeni kiinnostaa, niin vilkaise kuvataiteen oppitunneilleni osoitteessa https://koulunkuvis.wordpress.com. Allekirjoittanut koordinaattorikin aikoo opettaa ainakin yhtä tällä sivustolla tarjottavaa kuvataiteen kurssia – sen tulet löytämään myöhemmin kurssitarjottimesta!

Marika Tervahartiala / TaM / Verkkolukiokoordinaattori

29.2.2016 / Verkkolukio-tiedote

29.2.2016 / Verkkolukio-tiedote

Yksityiskoulujen Liiton alaisuudessa aloittaa toimintansa verkkolukio. 

Yleistä

Yksityiskoulujen verkkolukio-hankkeeseen on liittynyt 18 lukiota.  Hanketta koordinoi ohjausryhmä. Verkkolukiossa lukiolaisen on mahdollisuus suorittaa kursseja kokonaan verkossa, monimuoto-opetuksena, normaalina lähiopetuksena tai intensiiviviikoilla. Opiskelija käyttää kurssin järjestävän koulun oppimisympäristöjä tai muita tiloja kurssin tarjoavan koulun käytäntöjen mukaan.

Continue reading