Koulut alkavat – iloista syksyä kaikille!

Eteläisessä Suomessa suurimmalla osalla koululaisista ja opettajista alkaa tänään syyslukukausi. Pohjoisemmassa saatetaan kesälomailla vielä jopa kokonainen viikko! Kauppojen mainoslehtiset ovat puolestaan jo viikkokausia toitottaneet ”ihanan arjen” alkamista. Monen kalenteriin ovatkin jo ilmestyneet harrastusten ensimmäiset tapaamiskerrat, kokoukset ja muut aikataulut.

Syksyinen oletusarvo tuntuu olevan, että metsittyneinkin mökkiläinen käy ostamassa uusia työn tai koulun (tai sekä-että!) aloitusvaatteita loman jälkeen, aloittaa harrastuksen (tai palaa vanhan tutun pariin), pudottaa kesäkiloja ja nauttii samettisista elokuun illoista. Toki näinkin: neljään vuodenaikaan sekä syys- ja kevätlukukauteen liittyvä syklisyys saa hyvällä tapaa uudelleenarvioimaan ajankäyttöään ja sitä, miten omanlaisensa arkielämän saa rullaamaan mahdollisimman mukavasti.

Allekirjoittaneelle verkkolukiokoordinaattorille koulutyöhön orientoitumisen paras väline on uusi kalenteri. Moni koululainen ja opettaja hankkiikin uuden kalenterin nimenomaan syksyllä ja vuosi jäsentyy ennemminkin lukuvuotena kuin kalenterivuotena. Ja niin kovasti kuin pidänkin kaikesta uudesta elämää helpottavasta teknologiasta, on minun valintani yhä edelleen perinteinen paperikalenteri -ja vielä sitä samaa mallia kuin viimeiset viisi vuotta! Puhelimen kalenteritoiminnolla voi paperiversiota täydentää mukavasti, mutta kokonaan sähköiseen kalenteriin en useiden yrityksienkään jälkeen ole siirtynyt. Tärkeintä on, että aikataulu pysyy hallinnassa ja löytää itsensä oikeasta paikasta oikeaan aikaan.

Uusi kalenteri, harrastus, koulu, vaatekerta tai ei: ainakin edessä on uusi syksy! Tavataan taas vanhoja tuttuja tai avataan ovet kokonaan uuteen opinahjoon – toivottavasti tunne on hyvällä tapaa jännittynyt ja kesäloman jälkeen virkistynyt! Iloista syksyn alkua kaikille!

Syksyn sähköistä satoa

Puiden väriloisto kertoo, että syksy on todellakin tullut. Välillä kesälomasta tuntuu olevan vain pieni tovi, mutta oikeasti koulutyö on jo pitkään ollut täydessä vauhdissa: allekirjoittaneen koulussa opiskellaan jo toista viikkoa kakkosjaksoa. Huh, miten aika rientää!

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset saapuivat syksyn myötä: oli jännitystä ja epävarmuutta, mutta myös riemua uusista mahdollisuuksista. Sähköiset kirjoitukset, E-portfoliot ja koulujen digiloikka kokonaisuudessaan on puhuttanut paljon myös suurta yleisöä. Mielipidepalstoilla on avauduttu aiheesta puolesta ja vastaan hyvin perustelluin argumentein.

Kuvataiteen opettajana minusta erityisen kiinnostavaa ja haastavaa on ylioppilaskirjoitusten visualisoituminen. Mukana on vihdoin aineistoina liikkuvaa kuvaa ja ääntä, monenlaista kuvallista materiaalia pelkkien nelivärikopiokuvien sijaan. Opiskelijoiden tulee myös pystyä tuottamaan informaatiota eri muodoissa, kuten vaikkapa juuri kuvina. Villisti visioiden pohdin, että näemmeköhän joskus yo-kokeissa myös opiskelijoiden tuottamaa liikettä, ääntä..? Taito- ja taideaineiden lukiodiplomithan ovat tässä suhteessa olleet edelläkävijöitä, sillä kaikki tiedon tuottamisen ja esittämisen tavat ovat niissä olleet käytössä alusta alkaen.

Jokainen opettaja on varmasti ollut ainakin jonkin verran työllistetty ylioppilaskoevalvonnoissa. Itse pääsin valvomaan maantiedon koetta, jossa muistikuvieni mukaan oli tehtävä ilmakehän eri kerroksista, jotka piti piirtää ja nimetä. Tämänkaltaiset avaukset innostavat ja aionkin kiireesti istahtaa reaaliaineiden kollegoideni kanssa alas pohtimaan millaista visuaalista tiedon tuottamista ja jakamista heidän tiedonalaansa kuuluu. Tiedon visualisoituminen ja kyky esittää sekä lukea asioita eri tavoin (kuva, ääni, liike, teksti…) on ajassamme aina vain tärkeämpää. Kun kuvataiteen tunneilla opiskelemme kuvan lukemista ja tuottamista, aukeaa samalla matalan kynnyksen mahdollisuuksia ainerajat ylittävään yhteistyöhön. Ja onhan jossakin oppiaineessa otettava haltuun myös ne moninaiset ohjelmat, joita yo-kokeessa käytetään. Perin surkeaa olisi olla kokelas, joka ne ilmakehän kerrokset tiedollisesti osaa, muttei pysty tuottamaan vaadittua kuvaa aiheesta teknisten taitojen puuttuessa!

Aurinkoista syksyä meille kaikille verkostuneiden lukioiden loikkaajille!

img_3891

Liikuntasali on monien ylioppilaskirjoitusten näyttämö. Tässä salissa on eräänä syksyisenä aamuna kuvattu ”hyvä renki, huono isäntä” -tyyppinen hahmo, jonka loi Viljami Välimäki, 10C (Helsingin Rudolf Steiner -koulu)